keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Olavi Paavolainen: Kolmannen valtakunnan vieraana

Etsin jostain syystä tätä kirjaa ensin kaunokirjallisuuden hyllystä, kunnes huomasin, että sehän on tietokirjoissa (en muistanut katsoa hyllynumeroa PallasProsta).

Kyseessä siis on Tulenkantajat-ryhmään kuuluneen Olavi Paavolaisen matkakertomus vierailusta Saksaan vuonna 1936. Kirja on todella siis kirjoitettu ja julkaistu tuolloin, siinä ei ole mitään myöhemmin lisättyjä kommentteja tai jälkiviisauksia.

"Vaikka olen ollut vieraana, en ole pelännyt puhua suutani puhtaaksi näkemästäni ja kuulemastani. Kirjani on yksipuolinen, sillä olen astunut Kolmanteen Valtakuntaan paraatiovesta enkä keittiön portaita. En arvostele keskitysleirejä enkä juutalaisvainoja, koska minulle ei ole näytetty kumpiakaan."

Paavolainen oli kutsuttuna vieraana Travemünden Saksalais-Pohjoismaisessa kirjailijakodissa, Dichterhausessa, josta tuolloin vastasi Kolmannen Valtakunnan Kirjallinen Kamari. Yhteensä kirjailijoita oli Pohjoismaista viisi ja Saksasta kolme. Paavolainen myöhästyi täpärästi Berliinin olympialaisista, mutta osallistui muiden vieraiden kanssa järjestettyihin retkiin, merkittävimpänä Nürnbergin puoluepäiville. "Uuden ajan - uuden keskiajanko? - hämärä vallitsee ympärillä."

Hän on tietysti vaikuttunut puoluepäivien jättiorganisaatiosta ja valoshowsta, mutta näkee myös tulevan: "Uuden maailmansodan leimahtaessa tiedän olleeni mukana sen syntysanoja lausuttaessa".

Suurin osa kirjasta onkin juuri viikon kestäneiden puoluepäivien paraatien ja kokousten kuvailua, sekä havainnointia niiden osallistujista. Erityisesti Paavolaista häiritsee natsien suhtautuminen naisiin:

"Kolmannen Valtakunnan henki on periaatteessa niin johdonmukaisesti vähentänyt, etten sanoisi halveksinut, naisen arvoa yhteiskunnassa ja valtiossa, että tämän väheksymisen on täytynyt jo syöpyä sikäläisten miesten veriin.

Näistä asioista voi laskea leikkiä, niille voi nauraa ja niitä voi ihmetellä. Mutta monta kertaa sattuu myös hetkiä, jolloin nauru tyrehtyy - jolloin näkee edessään aavemaisen perspektiivin uuteen maailmaan, jossa pimeät ja väkevät luonnonvoimat muuttavat ihmisten kohtaloita."

Lukija saattaa mielessään sijoittaa sanan "nainen" paikalle sanan "työtön" eikä voi muuta toivoa kuin olevansa väärässä. Myös puheet "uuden, terveen kansakunnan kasvattamisesta" suoraan natsipropagandasta ovat ilmestyneet työttömien vastaiseen kampanjointiin. Näin Jari Ehnrooth 23.10.2016 kolumnissaan Hyvitysvaltion syy ja seuraus Ylellä:

"Jos halutaan lisää vastuullisia ja vapaita ihmisiä, tarjottakoon työttömille henkilökohtaisesti velvoittavia työllistämis- ja sosiaaliturvasopimuksia. Sillä tavoin – hyvin toimintaan sitouttamalla – valmennetaan tervettä, elinvoimaista, osaavaa ja kyvykästä kansakuntaa, jonka jäsenet voivat menestyä myös globaalissa kilpailussa."

Ja väheksyminen ja halveksiminen kohdistui Paavolaisen huomioissa sentään vain naisiin, juutalaisiin tuolloin (1936) kohdistuneesta vihapuheesta ja vihasta ei jostain syystä ole esimerkkejä. Ehkä pohjoismaiset vieraat pidettiin niin tiukasti etukäteen suunnitellussa ohjelmassa, ettei vapaaseen kuljeskeluun ollut mahdollisuuksia?

Mielenkiintoinen kirja, vanhahtavan kielen ja alkupuolen pitkästyttävien kuvailujen vuoksi alussa vähän tahmea lukea, mutta sitten teksti alkoi vetää. Suositeltava.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti