Vielä vähemmän

Joulukuun kirppislöytöjä, osa 43:

• Neljä pientä pingviiniä
• Kapselikorvikset
• Läpinäkyvät kartiokorvikset
• Diddl-avaimenperä 
• 2 Kiroileva siili -jääkaappimagneettia
• Jouluyö, juhlayö -kuusenkoriste

Vuosi päättyy ikävästi, kun pyörävarastossa hajotettiin tänään vanha Carraro-maastopyöräni. Pyörällähän ei mitään rahallista arvoa ollut, ja takavaihtajakin hajosi viime viikolla, mutta harmittaa aivan käsittämättömän paljon. Kun niin moni muukin asia harmittaa, ja sitten tulee tämmöinen ihan konkreettinen harmi siihen päälle...ei kyllä ole uudenvuodenfiiliksiä ollenkaan!

Työttömyyskatsaus 12/2015

Ja koko vuoden viimeinen...hallitus ja eduskuntakaan eivät enää ehdi tehdä työttömiä rankaisevia
päätöksiä tänä vuonna, koska ovat lomalla.

Kuukauden mieleenjäänein uutinen työttömyyden saralta:

Usko ja toivo auttavat työllistymään (Aamulehti 13.12.2015)

"Seurantatutkimuksen mukaan työnhaun ja ammatinvaihdon onnistumisessa avainasemassa on toiveikkuuden ja luottamuksen säilyminen. Työllistymisen mahdollisuuden tiedetään heikentyvän nopeasti työttömyyden pitkittyessä, mikä johtuu osittain työttömiin kohdistuvasta leimasta." (Aamuset 4.12.2015)

Näitä itsestäänselvyyksiä on tutkinut Tuija Karonen-Kannisto väitöskirjassaan https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/117697/AnnalesC414Kannisto-Karonen-diss.pdf?sequence=2.

Valitus toi moitteet Pirkanmaan TE-toimistolle (Aamulehti 20.12.2015)

Tamperelainen Petteri Vasenius sai TE-toimistolta kirjeen, jossa työttömyysetuuden menettämisen uhalla vaadittiin osallistumaan ulkopuolisen toimijan järjestämään uravalmennukseen. Kutsusta puuttui puhelinnumero, josta olisi voinut saada lisätietoa, eikä TE-toimiston julkisissa numeroissa asiasta tiedetty mitään. Merkittävintä oli kuitenkin väärä uhkaus työttömyysetuuden menetyksestä, sillä sellainen ei ollut mahdollista.

Kuinka moni jaksaa ryhtyä tuollaista asiaa selvittelemään ja vain menettää yöunensa moisten uhkailujen vuoksi?

"Kirjeessä ei ollut TE-toimiston mukaan kenenkään yksittäisen asiantuntijan nimeä, koska puhelut ja sähköpostiviestit vaikeuttaisivat palvelun hallintaa." (Aamulehti 20.12.2015)

Niin, pitäähän työttömiä voida pompotella ja määräille sinne tänne ilman, että nämä vaikeuttaisivat asioita kyselyillä ja tiedusteluilla. Sinne vaan minne käsketään!

Työvalmennuskin sitten loppui Joulun alla. Sehän ei sitten johtanut yhtään mihinkään, ainoastaan kahteen täysin turhaan avoimeen hakemukseen, jotka ovat ajat sitten siirretty lukematta roskapostikansioihin. Viimeinen ehdotus oli jonkin lomaketehtaan rekrykoulutus, josta olisi mahdollisesti palkattu 3-6 henkeä nollatuntisopiksella sinne tehtaalle. Siis 0 - 40 h/vko. Enpä taida.

Joululahjoja 2015

Jotain sentään (ja paljonkin) tuli joululahjaksi tänäkin vuonna, eikä pelkästään tiistaina hajonnut maastopyörän takavaihtaja:

• Asus ZenPad
• Marilyn-laukku
• Guess-lompakko
• 4 lasijoutsenta
• 3 pingviiniä
• New York -verhokappa
• Eiffeltorni-kuusenkoriste
• Kenkäkuusenkoristeita
• 2 Kuusenkoristelaatikkoa
• Madagascarin Pingviinit -DVD

Luumukakku ja luumusydämet

Muistan joskus tehneeni tälläisen, mutta sitten en löytänytkään ohjetta eilen mistään. Lopulta sentään Googlesta, taisi olla Savon Sanomien ohje muutaman vuoden takaa:

200 g kuivattuja luumuja
1 dl glögiä (tai rommia*)
200 g margariinia
2 dl fariinisokeria
1 tl vanilliinisokeria
2 munaa
1 tlk ranskankermaa
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta

Liota pilkotut luumut yön yli glögissä. Vaahdota margariini ja sokeri, lisää munat, ranskankerma ja muut aineet, lopuksi liotetut luumut. Paista 175 asteessa noin tunti.

Leivoin myös vaaleita pikkuleipiä, joiden väliin tulee luumumarmeladia. Ohje on ikivanha:

250 g margariinia
1½ dl sokeria
1 muna
2 tl vanilliinisokeria
1 tl leivinjauhetta
4 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja

Pehmeä margariini (älä sulata!) ja sokeri sekoitetaan ja lisätään muut aineet. Annetaan jähmettyä jääkaapissa noin tunti ja leivotaan pipareiksi. Paistetaan 200 asteessa muutama minuutti.

Kuten kuvasta näkyy, tein koemielessä taikinasta myös muutaman joutsenen. Ei kannata, taikina on kypsaänäkin niin haurasta, että kaulat katkesivat, ja sitäpaitsi piparit kypsyvät äkkiä liikaa.

*Kuka malttaisi tuhlata rommia luumujen liotukseen?

Satu Vesihiidestä ja Kultasirkusta

Hyvinkääläinen harrastajateatteri Päivölä esittää (vielä 3 kertaa) Hyvinkääsalissa näytelmää Satu Vesihiidestä ja Kultasirkusta. Pari viikkoa sitten tuppauduin mukaan lavasteiden kasaamiseen ja purkamiseen, ja siinä sitä onkin mennyt aika monta iltaa. Ja vielä ne kolme...

Näytelmän näin muutaman kerran, viimeksi kenraaliharjoituksissa. Selkä ei toistaiseksi kestä useamman kerran istumista.

Näytelmä perustuu Anni Swanin yli 100 vuotta vanhaan satuun, ja ikä tietysti näkyy. Ja onhan se muutenkin suunnattu lapsille: parhaiten sen ehkä ymmärtää, jos on joskus lukenut tai kuullut ko. sadun. Minulle jäi muutamia omituisia aukkokohtia, jotka eivät missään kohtaa saa selitystä.

Näytelmä on virallisesti musiikkinäytelmä, ja siinä onkin aika monta laulua, jotka liittyvät tarinaan saumattomasti. Sitä en ihan ymmärrä, miksi vanha 70-luvun discobiisi "Lady Marmalade" on valittu näytelmän ainoaksi "ulkopuoliseksi" lauluksi; se ei liity tarinaan sitten millään eikä edes puvustuksessa jonkin verran käytettyyn steampunk-tyyliin. Onneksi sitä lopullisessa versiossa siirrettiin enemmänkin yhden kohtauksen taustamusiikiksi, eikä se enää pomppaa silmille ja korville niin paljon.

Muuten kyllä näytelmä on ihan hyvä, vain niin erilainen kuin mitä on tullut katsottua, mutta varmasti sopiva kohderyhmälleen eli lapsille, ja näyttelijät osaavat asiansa. Kovan työn ovat tehneet vain seitsemän esityskerran vuoksi. Tänään oli tosin jotain puhetta mahdollisista koululaisnäytännöistä keväällä.

Minä siis olen vain osallistunut lavasteiden kantamiseen, kokoamiseen ja purkamiseen. Kalastajamökin katon maalasin yhtenä päivänä tummemmaksi, mutta ei sen enempää.

Kerrankin onnistuneet piparit

Viime vuonnakin meni täysin pieleen, venyivät uunissa muodottomiksi. Päätin kokeilla paria pikku muutosta:

• Vanhan koulun kotitaloustunnilta saadun ja käsin kopioidun ohjeen voi heittää roskiin. Siinä ei ole edes kaikkia mausteita (meillä kotona kun ei semmoisia käytetty) mutta liikaa soodaa.
• Ennen kiehautin vain siirapin, sokerin ja mausteet ja kaadoin ne kulhoon kylmä(hkö)n margariinin päälle, mutta nyt laitoin sen margariinin samaan kattilaan.
• Kuumensin uunin valmiiksi, ja paistoin joka pellillisen heti kun se oli täynnä. Paistamattomat piparit eivät ehtineet "sulaa" kuumassa keittiössä.

Nyt ainakin lopputulos näytti aika hyvältä, vaikka taikina aamulla jääkaapissa olikin oudon epätasaisen näköistä. Olisi pitänyt jaksaa illalla sekoittaa tehokkaamin.

Ohjeena käytin ensimmäistä Googlen hakusanalla "Paraisten piparit" löytämää:

3 dl siirappia

4 dl sokeria

500 g margariinia

4 tl kanelia

4 tl inkivääriä

4 tl neilikkaa

2 tl suolaa

4 munaa

4 tl soodaa

1 kg jauhoja

Siirappi, sokeri, mausteet ja margariini kiehautetaan, annetaan jäähtyä, lisätään muut aineet ja sekoitaan hyvin. Annetaan jäähtyä jääkaapissa yön yli, mieluiten jossain laakeassa astiassa (esim. iso vuoka) leivinpaperin päällä, niin sen käyttäminen on helpompaa.

Taikinaa kannattaa ottaa esille mahd. vähän, ettei se pehmene liikaa. Leivotaan pipareiksi (vahvuus n. 3 mm) ja paistetaan 200 asteessa 4,5 minuuttia.

Gloria Steinem: Marilyn, Norma Jeane

Kirja viikossa, osa 69

Takakansitekstissä kirjan kerrotaan rakentuvan valokuvaaja George Barrisin Marilynistä kolme viikkoa ennen tämän kuolemaa ottamien kuvien ympärille, mutta kuvat ja teksti ovatkin kyllä ihan eri osioita.

Tekstiosuudessa käydään läpi Marilynin elämä melko nopeasti, joskin johdonmukaisesti ja sen jälkeen eri näkökulmista: naiseuden, kauneuden, Marilynin elämän miesten, tulevaisuuden jota ei tullut...

Gloria Steinem on tunnettu feministi mutta ei silti suhtaudu Marilyniin tyhmänä blondia, vaan yrittää ymmärtää tämän valintoja ja aikakauden, taustan ja ympäristön vaikutusta niihin.

Ihan hyvä kirja kaikkien niiden parinkymmenen Marilyn-elämäkerran joukossa, jotka olen lukenut.

"It is the lost possibilities of Marilyn Monroe that capture our imaginations. It was the lost Norma Jeane, looking out of Marilyn's eyes, who captured our hearts."

Aika vähän...onneksi

...siis kirpparilöytöjä marraskuussa. Olen jo aiemminkin sanonut, että kun pitää kirpparipöytää, tulee
ostettua vähemmän. Mutta jotain kuitenkin, eli Marraskuun kirpparilöytöjä, osa 42:

• Painajainen ennen joulua -huppari
• Pinkit farkut
• Metallinen sydänavaimenperä
• Hopeanväriset kiemurakorvikset
• Om Nom -pehmo
• Takki 15 € (Poizen Industries, n. 80 €)

Tämä päivitys myöhästyi päivällä muiden kiireiden vuoksi. Tänään ehdin sen verran kirppareille, että todistin Tingi & Tongin nimen oikeaksi: joku nainen oli tyhjentämässä pöytäänsä, jossa oli upea lasijoutsen, 5 €. Sanoin, että ostaisin sen, jos olisi vähän halvempi ja tarjosin kolmea euroa. Sain joutsenen sillä, maksoin suoraan enkä kassan kautta.