Olipas erikoinen kirja. Postmodernia kirjallisuutta kuulemma arvostelujen mukaan.
Kirja kertoo Eva Peronin palsamoidun ruumiin kohtalosta, tai ainakin sen pitäisi kertoa. Mutta missään vaiheessa lukijalle ei selviä, mikä osa kirjasta on faktaa, mikä fiktiota.
Kirjailija kertoo sivukaupalla esimerkiksi siitä, miten Evitan ruumiista tehtiin kolme vahakopiota, jotka haudattiin eri paikkoihin Evitan palvojien (ja mahdollisten ruumiinryöstäjien) harhauttamiseksi. Mutta sitten ihan viimeisessä kappaleessa joku upseeri paljastaa kirjoittajalle, että kopioita ei ollut. Jos ihan oikeasti olisi käynyt niin, että kirja olisi ollut melkein valmis, kun tämä paljastui, eikö koko kirja olisi silloin pitänyt kirjoittaa uudelleen uusien todisteiden mukaan? Muutenkin on täysin epäuskottavaa, että mahdolliset kopiot muka olisivat olleet niin täydellisiä, ettei oikeaa ruumista olisi erottanut niistä,
Muutenkin Evitan ruumiin kohtalo tuntuu aivan absurdilta. Kuoleman (v. 1952) jälkeen palsamoitua ruumista säilytettiin Ammattiliittojen keskusjärjestön talossa Buenos Airesissa vuoteen 1955. Silloin Juan Perón syöstiin vallasta, ja tämä lähti maanpakoon päätyen lopulta Espanjaan. Evita jäi armeijan haltuun, ja ruumista siirreltiin paikasta toiseen, työhuoneisiin, ullakoille, elokuvateatterin takahuoneeseen, milloin minnekin.
Suomalaisittain tällainen toiminta olisi rikos nimeltään hautarauhan rikkominen. Muutenkin palsamointi ja ruumiin esilläpitäminen vuosia ei oikein kuulu eurooppalaiseen kulttuuriin. Diktatuureissahan sitä harrastetaan; esillä ovat edelleen niin Lenin kuin Pohjois-Korean johtajatkin.
Totuus ilmeisesti on, että jossain vaiheessa Evita kuljetettiin laivalla Italiaan ja haudattiin väärällä nimellä kryptaan Milanossa. Vuonna 1971 Evita luovutettiin(* Espanjassa asuneelle Juan Perónille (ja tämän uudelle vaimolle Isabelille!), jotka säilyttivät sitä ruokailuhuoneessa. He palasivat Argentiinaan vuonna 1973, ja Juan Peronin kuoltua seuraavana vuonna Isabel järjesti Evitan palauttamisen ja hautaamisen Recoletan hautausmaalle Duarten sukuhautaan.
') Tästä saisi makaaberin kohtauksen vaikkapa elokuvaan:
DHL: n lähetti koputtaa oveen: Herra Perón, teille olisi paketti. Saisinko kuittauksen?
Juan Perón: Mikä paketti? En ole tilannut mitään!
Lähetti: Ruumisarkku näyttää olevan, jotain sisällä. Ei palautusoikeutta.
"Jokainen rakentaa myytin Evitan ruumiista niin kuin haluaa ja lukee ruumista omasta näkökulmastaan. Hän voi olla mitä tahansa. Argentiinassa hän on yhä saippuaoopperoiden Tuhkimo, se mitä me olisimme voineet olla mutta emme olleet, nainen kuin ruoska, taivaan äiti. Maan ulkopuolella hän on yhtä kuin valta, nuorena nukkunut, laupea hyeena, joka tuonpuoleisen parvekkeelta valittaa: Et itkeä saa, Argentiina!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti